Lastensuojelu

Kaikilla lapsilla on oikeus sellaiseen kasvuympäristöön, joka mahdollistaa lapsen turvallisen, tasapainoisen ja monipuolisen kehitykseen. Kaikilla lapsilla on oikeus myös erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.

Lastensuojelutyöllä autetaan lasta ja tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen läheisiä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelussa pyritään aina tukemaan lapsia ja perheitä ja saamaan apua riittävän varhain. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi tai nuori. Lastensuojelua ohjaa lapsen edun periaate.

 

Yhteys lastensuojeluun

Lastensuojeluun voit ottaa yhteyttä soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla, sosiaalitoimistossa käymällä. puhelimella, kirjeellä tai jonkun viranomaisen kanssa yhdessä.  Viranomaisilla on myös yhteydenottopyynnön lisäksi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Ilmoitusvelvollisia ovat:

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat, muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat, opetuksen tai koulutuksen järjestäjät terveydenhuollon ammattihenkilöt, koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat, yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat sekä hätäkeskustoiminnan palveluksessa olevat.

Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä. Jokainen, joka huomaa lapsen olevan avun tarpeessa voi ilmoittaa asian sosiaalityöntekijöille. Yhteydenottajina voivat olla esimerkiksi vanhemmat, naapurit, lapsi itse, sukulaiset tai ystävät. Yksityiset henkilöt voivat tehdä Ilmoituksen myös nimettömästi.

 

Milloin lastensuojelu

Lastensuojelussa autetaan lasta, jos hänen elämäntilanteessaan on terveyttä tai kehitystä sekä hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Lastensuojelun tarve voi olla lyhyt- tai pidempiaikaista.

Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi vanhempien väsyminen, päihteiden käyttö, mielenterveydelliset ongelmat, lapsen hoidon laiminlyönti tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Joskus lapsi tai nuori voi itse vaarantaa omaa kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiä tai tekemällä rikoksia.

Perheitä pyritään tukemaan niin, että lapset ja nuoret voisivat kasvaa omassa kodissaan. Silloin kun se ei ole mahdollista, lapselle taataan mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lapsen vanhempia autetaan parempaan elämänhallintaan, jotta lapsi voisi palata omaan kotiinsa. Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin avohuollon tukitoimin, viimesijaisena huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen keinoin.

 

Lastensuojelun prosessin alkaminen

Lastensuojelun asian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvittää lastensuojelun tarve. Niille asiakkaille, joiden lastensuojelun tarvetta ei ole aihetta selvittää, tehdään palvelutarpeen arviointi. Lastensuojelun asiakuus ei ala vielä arvioinnin aikana. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina ensin perheen ja perheen verkoston kanssa yhteistyössä. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään perheen lasten kasvuolosuhteet, lasten ja vanhempien sosiaalisen tuen verkostot, lapsen kasvua ja kehitystä turvaavat ja vaarantavat tekijät sekä perheen voimavarat. Tämän selvityksen jälkeen päätetään varsinaisesta lastensuojelun asiakuudesta ja siitä mitä tukea perhe ja lapsi tarvitsevat lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hyvän elämän mahdollistamiseksi.

 

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelussa perheen tuki pyritään aina ensi sijaisesti löytämään perheen lähipiiristä ja luonnollisista sosiaalisista verkostoista. Kaikki tuen muodot ja ne tekijät, mihin lastensuojelulla pyritään vaikuttamaan, kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelman laatimiseen osallistuva kaikki ne henkilöt jotka ovat perheen tukena ja keitä perheen jäsenet sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijä pitää tarkoituksenmukaisena kutsua suunnitelupalaveriin.

Lapsia ja perheitä pyritään aina tukemaan avohuollon tukitoimin, joiden vaikuttavuutta arvioidaan muutaman kuukauden välein. Palvelun vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen laaditaan uusia suunnitelma. Jos lasten ja perheiden elämäntilannetta sekä kasvuolosuhteita ei saada avohuollon tuen avulla muutettua siten että se takaa lasten turvallisen kasvu- ja kehitysympäristön, niin tällöin lastensuojelun sosiaalityöntekijän velvollisuutena on arvioida ja valmistella lasten huostaanottoa. Huostaanoton valmistelu pyritään aina tekemään lasten ja perheen kanssa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. Lastensuojelussa ei pyritä huostaanottoon, vaan se on aina viimesijaisin toimenpide.

 

Lastensuojelun avohuollon palvelut

- kotipalvelu

- perhetyö

- ammatillinen tukihenkilötoiminta

- tukiperhe

- avohuollon sijoitus

- perhekuntoutus

- ensikoti

- vanhemmuuden tuki

 

 

 

Sosiaalitoimisto

Keskitie 22, 71200 Tuusniemi

 

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä

Timo Hankosalo

040 4861 911

timo.hankosalo(at)tuusniemi.fi