Lapsioikeudelliset asiat

 

Lastenvalvojan tehtäviä ovat:

  • isyyden selvittäminen
  • lapsen elatussopimukset
  • lapsen huolto- ja tapaamissopimukset

 

Isyyden tunnustaminen neuvolassa ja lastenvalvojan luona

Vuoden 2016 alusta lähtien isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Isyys tunnustetaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajalle neuvolassa, jossa äiti on asioinut. Tulevan lapsen isän ja äidin tulee olla tunnustuksessa läsnä ja antaa suostumuksensa tunnustukseen.

Tunnustamistilaisuudessa tulevalla isällä ja äidillä tulee olla soveltuva henkilöllisyystodistus mukana ja heille kerrotaan tunnustamiseen liittyvät oikeusvaikutukset. Myös sopimus tulevan lapsen yhteishuollosta voidaan allekirjoittaa neuvolassa isyyden tunnustamisen yhteydessä. Muista lapsen asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvistä asioista sovitaan edelleen vain lastenvalvojan luona.

Neuvolasta isyysasian käsittely siirtyy lastenvalvojalle ja edelleen maistraattiin vahvistusta varten. Ennakolta tehty isyyden tunnustaminen on mahdollista perua 30 vuorokautta lapsen syntymän jälkeen, ilmoittamalla asiasta esim. sähköpostilla tai puhelimitse lastenvalvojalle. Mikäli tunnustusta ei peruta, lastenvalvoja käsittelee isyysasian ja lähettää asiakirjat maistraattiin, joka vahvistaa lapsen isyyden ja lähettää vahvistetun tunnustuksen postitse vanhemmille. Tämän jälkeen lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen ja lähettää sen postitse vanhemmille.

 

Lapsen huolto- ja tapaamissopimus

Mikäli avo- tai avioliitossa elävät vanhemmat eroavat ja heillä on alle 18-vuotiaita lapsia, on vanhempien sovittava lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Näitä koskevat asiat perustuvat lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Vanhemmat voivat tehdä sopimukset edellä mainituista asioista lastenvalvojan luona sen jälkeen kun avioero on pantu vireille tai avoliitossa olevat ovat muuttaneet erilleen.

Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta ja tapaamisista, asia voidaan laittaa vireille lapsen kotipaikan käräjäoikeudessa. Tuomioistuin voi antaa huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen kaikissa tilanteissa.

 

Elatussopimukset

Jos lapsi ei asu vanhempansa luona esim. vanhempien erottua tai lapsen synnyttyä avioliiton ulkopuolella, voidaan lapselle vahvistaa elatusapumaksu joko elatussopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman kykynsä mukaan. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselleen elatusapua.

Elatussopimus tehdään kirjallisesti lastenvalvojan luona. Sopimus on rinnastettavissa käräjäoikeuden antamaan elatuspäätökseen. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusavunmäärästä, lapsen vanhempi tai muu edustaja voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja kummankin vanhemman maksukyvystä. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä laatineet ohjeet lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohjeet sisältävät mallin elatusapulaskelmasta.

Vahvistettua elatusapumaksua voidaan myöhemmin muuttaa, jos lapsen tai vanhempien olosuhteet muuttuvat ratkaisevasti.

Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista mikäli se katsotaan kohtuulliseksi.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusapumaksujaan, voidaan ne periä häneltä vapaaehtoisesti tai ulosotolla. Lapselle voidaan maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukea haetaan Kelasta, joka perii saatavat elatusvelvolliselta.

 

Elatusavun indeksikorotus

Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Korotusmerkintöjä elatussopimuksiin ja tuomioistuimen päätöksiin voidaan tehdä sosiaalitoimistossa, osoite Keskitie 22, 71200 Tuusniemi.

1.4.2009 voimaan tulleen lain perusteella elatusavut- ja tuet tarkistetaan vuosittain:

1.1.2010 korotusprosentti on 2,3 %
1.1.2011 korotusprosentti on 2,38 %
1.1.2012 korotusprosentti on 3,57 %
1.1.2013 korotusprosentti on 2,63 %
1.1.2014 korotusprosentti on 1,17 %
1.1.2015 korotusprosentti on 1,00 %
1.1.2016 indeksitarkistus on -0,26 %
1.1.2017 korotusprosentti on 0,47 %
1.1.2018 korotusprosentti on 0,57 %
1.1.2019 korotusprosentti on 1,5 %
1.1.2020 korotusprosentti on 0,77 %

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Laki lapsen elatuksesta

Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

 
Sosiaalitoimisto
Keskitie 22, 71200 Tuusniemi

 

Sosiaalityöntekijä

Lastenvalvoja

Marjut Rissanen

040 4861 911

marjut.rissanen(at)tuusniemi.fi

 

Sosiaalijohtaja

Eija Suorsa

044 7209 049

eija.suorsa(at)tuusniemi.fi