Etelä-Tuusniemi

Etelä-Tuusniemi sijaitsee Suvasveden ja Juojärven välisellä Luostarikannaksella, johon kuuluu Kosulan -, Ranta-Kosulan-, Levälahden – ja Laukansalon kylät. Alueen halki kulkee Luostaritie 542, Tuusniemeltä 9 – tieltä Karvion tielle 23.
Alue on asutettu pian Stolbovan rauhan jälkeen. Alueen elinkeinona on ollut ja on edelleen maa- ja metsätalous.
Levälahdessa on laivalaituri, missä on vierasvenesatama, jota kaikki voi käyttää sekä uimaranta ja uimakoppi
Etelä-Tuusniemen maisemia hallitsevat mäet ja runsaat kalaiset järvet, joiden rannoilta löytyy runsaasti kesäasutusta.

Kuva: Terttu Kolari

Kuva: Leena Hiltunen

Kuva: Auvo Hirvonen
Etelä-Tuusniemen retkeilykohteet
Paimensaaren saaristolaistila rakennuksineen ja perinnemaisema, jota on palautettu karjanlaidunnuksella takaisin pelto- ja metsälaitumiksi. Paimensaaressa on laidunnuksen ja heinätalkoiden ansiosta upeat luonnonkukkaniityt ja metsälaitumet, joissa kasvaa runsaasti erilaisia kasveja. Saaressa kasvaa mm. hirvenkello ja ketonoidanlukko. Paimensaari on metsähallituksen omistama omatoimiretkeilykohde, missä on merkattu paimenpolku, retkeilysatama tulisijoineen ja kuivakäymälöineen. Kesällä saaressa laiduntavat kesyt lampaat.

Kuva: Juuso Kokkarinen

Kuva: Leena Hiltunen
Luostarivaellus
Vaellusreittinä on Luostarivaellus, joka alkaa Vasarasalontien Särkisen kodalta. Merkittyreitti kodalta Lintulan Luostariin on 7 km ja Lintulasta Valamoon 18 km. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot suhteellisen pieniä. Reitti on merkitty maastoon sinisellä värillä ja kosteikossa on pitkospuut. Vaellusreitin varrella on Pankinsalon laavu tulisijoineen ja kuivakäymälä. Luostarivaellusreitti soveltuu myös pyöräilyyn.
Reitinvarrella voit nauttia luonnosta, marjastaa ja sienestää.
Suvasvesi
Suvasvesi on osa Heinävedenreitin kansallismaisemaa. Suvasvesi on Suomen kolmanneksi syvin järvi Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen. Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.
Suvasveden kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla. Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.
Suvasveden veneily ja melontareittejä
Suvasveden kahta avoselkää Kukkarinselkä- ja Haapaselkää erottaa luonnon kaunis tiivis ja sokkeloinen saarirykelmä, joka tarjoaa suojaisia reittejä melojille.
Paimensaaren ja Tuohisalon saaristo on suosittu ja kaunis melonta-alue järven kaakkoisosassa, jonne voit lähteä esimerkiksi Levälahden veneenlaskupaikalta, josta on reilu kilometri Paimensaareen. Paimensaaressa on veneilijöille ja melojille poijut, lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka.
Tuohisalon ja mantereen välinen saaristo tarjoaa suojaisia sokkeloita melontaan.

Kuva: Auvo Hirvonen

Kuva: Auvo Hirvonen

Kuva: Auvo Hirvonen
Juojärvi
Juojärvi on karun kaunis puhdasvetinen järvi Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Juojärvi on nimetty Pohjois-Savon maakuntajärveksi. Se on yksi Suomen kirkkaimmista ja puhtaimmista järvistä, jonka vuoksi se on sukeltajien suosiossa.
Juojärvi on vanha muinaisjärvi, joka erottui omaksi järvialtaakseen 9000–8000 vuotta sitten mannerjään sulaessa. Sulaessaan mannerjää jätti pitkittäisharjumuodostelmia keskelle järviallasta ja jätti jälkeensä pitkät, kapeat niemet ja saaret hiekkarantoineen Muinaismuistoja ovat myös rantojen suuret siirtolohkareet
Juojärvi on oivallinen kohde rauhallista veneilyä ja puhdasta luontoa arvostavalle. Järvellä on runsas kivikkoinen ja sokkeloinen saaristo. Tarkka reittisuunnittelu ja ajantasaiset syvyyskartat ovat välttämättömiä turvalliseen navigointiin.
Juojärveltä pääsee Suomenlahdelle saakka kanavien kautta. Juojärven reitin varren nähtävyyksiä ja retkikohteita ovat Kannassaari, Lintulan luostari, Valamo, Varistaipaleen kanava, Karvion kanava ja kosket.

Kuva: Terttu Kolari

Kuva: Terttu Kolari
